Väsymys

Kisaväsymys. Maratonin viime metrit. Kirjoittajan blokki ja informaatioähky. Tänään, niinkuin joka päivä nyt parin viikon ajan, nämä tuntemukset ovat olleet läsnä. Kun alussa oppiminen oli hauskaa ja jännittävää, uudet asiat ja menestyminen loivat lisää intoa, nyt pienikin asioiden kertaus aiheuttaa itsessäni inhoreaktion, lasketun laskun jälkeen haluan pitää tunnin palautumistauon. Koska en jaksa ajatella enää. Reservit on kulutettu, eikä palautumista näy. Onkohan sellaista asiaa kuin opiskelun ylikunto?

Toisaalta, ulkona paistaa aurinko. Nuorempi oppii kävelemään, esikoinen kinuaa yhä mielekkäämpiin ja monimutkaisempiin leikkeihinsä mukaan. Lähestyvät häät väkisinkin hieman kummittelee takaraivossa, siis joko voin lähtä shoppailemaan? Virtaa riittäisi vaikka ja mihin, kunhan siihen ei liity raskas ajattelutyö.

Myönnän että nyt ei ole tullut pidettyä itsestä huolta. yöunet ovat sen verran lyhyet että hirvittää, ja jos unohdan eväät kotiin, mennään päivä parin leivän ja luennoilla nakerrettujen keksien turvin. parhaillaan teen siis 13h päiviä, ja kotia tullessa ei paukut kyllä riitä mihinkään.

                                              herbderb, ai mikä mooli?


No mites sitten se opiskelu? Ollaan siirrytty aiheeseen ihmisen biologia, ja jes, on ainakin yksi aine jossa oma osaaminen on melkoisen tip top. Toki on tässäkin ihan hulluna muistettavaa ja opeteltavaa ennen koetta, mutta uskon että juuri tämä alue on vahvuuteni jossa saatan saada kokeessa hieman etulyönti asemaa. Sillä on iso merkitys ymmärtämisen kannalta, onko jonkun asian oikeasti nähnyt, vai katsellut vain kirjan sivuilta.  Fysiikka ja kemia on vähän niin ja näin. Toisaalta, saan laskut suoritettua, mikä on se pääpointti. Laskurutiini on jo sujuvaa. Huomaan kuitenkin niin valtavia aukkoja, typeriä ajatusvirheitä yms. että luotto asioiden hallitsemiseen myös kokeessa on kyllä aika lailla nolla. Tähän ainoa lääke olisi kai vain laskea ja laskea ja laskea, mutta laskeminen on tällähetkellä niin vastenhakoista, että yhtä perus simppeliä laskua saatan tavata sen tunnin ajan. Ei ihan vielä sitä tavoiteltua 15 min/tehtävä työskentelyvauhtia... Jotain ratkaisua tähän olisi kehiteltävä, vapaapäiviinkään ei ole enää varaa.

                                                Joka ikinen fysiikan tehtävä


Huh, helpottipa vähän avautua tästä.  Käytännösä arjessa en tapaa ketään jonka kanssa keskustella hakemisesta, muut kuin valmennuskurssin muut opiskelijat. En ole uskaltanut vielä töissä puhua hakusuunnitelmista.  Oijoi mikä homma, mikä ihme ajaa ihmisen tälläseen. :D

Rankka kevät, jota ei voi ymmärtää muut kuin tätä samaa prosessia läpikäyvät. Virtuaalihalaus jokaiselle ja taputus selälle siskot ja veljet, valitettavan pian tämä loppuu.