Ajattelin kirjoittaa koko lokakuulle yhteisen blogitekstin, sillä hirmuisen paljon en löytänyt näiltä kuluneilta viikoilta sanottavaa. Toisin sanoen, opiskelujen kannalta viikot olivat... Mitäänsanomattomat.
Jossain välissä myös laskin tarttui hetkellisesti kouraan |
Tein kyllä tehtäviä aina kun vain pystyin, matkoilla ja kahvitauoilla. Oikeastaan milloin vain edes minuutti opiskelulle likeni. Mutta viikonloput olivatkin sitten täynnä muuta ohjelmaa perheen kanssa ja ilman, eikä kokonaista opiskelupäivää kertynyt koko kuukaudelle kuin pari. Oppiminen jäi siis todella sekavaksi ja irralliseksi tällä kertaa.
Lasten ja äidin värityshetki |
Mökkireissu Lappiin ja saunaillat ystävien parissa ovat toisaalta parasta "pakollista" vapaa-aikaa mitä tiedän. Reissujen ja työpäivien jäljiltä puhti olikin sitten niin pois, että nukahdin useamman kerran tabletti tai kirja kourassa. Kahvia kuluu jälleen PALJON. Yöllä sitten ei saa nukutuksi.
erämaanuotio keskellä synkkää metsää luonnon armoilla (mökin pihassa) |
Lokakuuhun kuului myös paljon pelkäämäni ja odottamani koulutuspäivä Helsingissä. Odottamani, koska kaikki alaan liittyvä inspiroi, mutta pelkäämäni, koska kroonisesti lentopelkoinen joutui nyt sitten taipumaan koneen kyytiin.
järkyttävä näky valtasi koko terminaalin näköalan |
Voi sitä hikoilun määrää mitä tapahtui jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Olen myös patologinen myöhästelijä, torkuttaja sekä senioriluokan taitaja tietotekniikan kanssa. Seniori siis siinä mielessä, että konetta käyttäessäni muutun keskiverto "Mikäs se tämä on" mummuksi. uskon jokaisen huokailevan minun kanssani yhtä paljon kuin itse huokailen yrittäessäni opettaa omalle äidilleni miten tallennetaan Word-tiedosto. Niinpä kaikki nykyaikaiset "lähtöselvityksen teot verkossa" ynnä muut aiheuttivat kevyttä lisäventiloinnin tarvetta.
Koulutuspäivien parasta antia olivat ehdottomasti kantasoluhoitoihin liittyviä uusia hoitomenetelmiä koskevat luennot. Tekniikka ja tapa ymmärtää ihmiskehoa muuttuu jatkuvasti. Oli upeaa havahtua siihen että uuden tiedon pohjalta pystytään kehittämään hoitoja, myös ns. Luonnollisempaa suuntaan. Siten nykyisiä raskaita hoitomenetelmiä voidaan todennäköisesti korvata tulevaisuudessa paljon ekologisimmilla ja taloudellisimmilla menetelmillä.
Vaikka en nyt hirmuisen tyytyväinen ole menestymiseeni opiskelussa kuluneen kuun aikana, olen kuitenkin mielestäni edennyt ihan hyvää (hidasta) tahtia kohti päämäärää. Lokakuu toi mukanaan myös virkistäytymistä ja vaihtelua, vähän irtiottoa arjesta. Näillä eväillä jaksaa ehkä taas sitten marraskuun pusertaa tuplateholla.
Ruuhkavuosimutsin ruokavalio |
Huomaan että vaikka pohja on näenäisen hyvä viimevuosien opiskeluilta, olen edelleen kovassa kertamisen tarpeessa. Isot kokonaisuudet ovat hallussa ja sitä rataa. Mutta kas kummaa, kun eteen lyödään tehtävä jonka kaltaisia en olekkaan hetkeen laskenut, menee aivot heti aivan solmuun. Tänä vuonna yritän siis kiinnittää erityistä huomiota kertaamisen erilaisiin menetelmiin. Youtubesta löytyykin ihan mielenkiintoisia ja hauskoja videoita joita voi hyödyntää. Kuvan Crash Course-kanavaa on tullut selattua nyt läpi ihan urakalla. Se onkin aivan hauska, jos enganti vain yhtään taipuu.
Hei!
VastaaPoistaOlen lukenut blogiasi säännöllisen epäsäännöllisesti. Mitä sinulle kuuluu? Oletko jatkanut hakemista vai löytänyt uusia päämääriä?
terveisin toinen hakija
Olen pahoillani. Palaan blogin pariin ensimmäistä kertaa viimeisimmän postauksen jälkeen. En koskaan löytänyt itsestäni voimaa palata tänne, sillä omalla kohdallani tuota aikaa väritti täydellinen uupuminen. Jatkoin hakemista sinniikkäästi kaikesta huolimatta, toistaiseksi tuloksetta. Toivon todella että kohdallasi ontarina ollut onnellisempi, ja opiskelupaikka on näiden kolmen vuoden aikana auennut. Jos ei, toinen hakija, kaikki tsemppi sinulle!
VastaaPoista